Mussutan eilisiä leffa karkkeja, joita en leffassa paljoa uskaltanut popsia, sillä pelkäsin tukehtuvani niihin yhtäkkisten kohtausten ja upeitten terävien äänitehosteiden takia. Se Lahden uusi vapaa-ajan keskus (finnkino) on todella upea.! Ja oikein punanen matto ja kaikki johti sinne yökerhoon, jossa en siis käynyt. Mutta se leffapuoli oli tosi hieno. Palataampa siis eiliseen.:

Kello oli 22.05 ja kiidettiin 31 bussilla kohti keskustaa ja päädyttiin uuteen kuvapalatsiin. Löydettiin nelossali ja mentiin 22.58 istumaan tuoleille, jotka olivat hukkua popcorniin. Edellispäivänä oli ilmeisesti ollut rankat avajaisbileet. Paikka oli suunniteltu niin hyvin, ettei kenenkään takaraivo tule näkökentän tielle ja tilavat oli. Valot alkoivat pimetä ja valkokangas leveni. Kuvanlaatu oli mahtava ja ääni mitä huikein. Säikähtelin monesti sen terävyydestä. Residen evil 3 alkoi ja loppui ja mieleen jäi soimaan Mansonin upea musiikki, joka leffassa raikui. Elokuva oli hyvä, mutta jäi pahasti kesken.

Lähdettiin kävelemään ulospäin, mutta liukuovet eivät auenneet toviin, kunnes vartijat väänsivät jotain vipua. Ulkona oli pystyyn nukahtaneita viinalta haisevia miehiä ja tyhjiä kaljapulloja. Kello oli vajaa yksi ja odottelimme taksia. Taksi tuli ja pääsimme vihdoin kotiin lämpimään värisemästä. Siellä meitä odotti mainiosti artikuloiva äitimme konjakki lasi/lasit edessään. Haastelimme hetken, kunnes mentiin nukkumaan, mutta eihän me nukuttu.

Nyt istun pöytäni äärellä jonkinsortin imeskely karkki suussa, aamutakki päällä ja haluten unohtaa elämän.